On tärkeää, että kestävämpää tulevaisuutta rakennetaan kaikkialla. Myös ylioppilaskunnat ovat viime vuosina ottaneet kestävyysajattelun kokonaisvaltaisesti osaksi toimintaansa – kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan erilaisissa linjapapereissa ja strategioissa, minkä lisäksi kestävyysajattelua jalkautetaan myös kampukselle. UNDP Finland haastatteli suomalaisten ylioppilaskuntien edustajia kestävään kehitykseen liittyen. Tämä on juttusarjan kolmas ja viimeinen osa, löydät ensimmäisen osan täältä ja toisen osan täältä.

Ylioppilaskunnat ovat kotimaassa tapahtuvan toiminnan ohella alkaneet suunnata katsetta myös kauemmas – osalla on käynnissä erilaisia projekteja ja hankkeita, joiden tarkoitus on edistää kestävää kehitystä Suomen ulkopuolella yhdessä paikallisten kumppaneiden kanssa.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) päätti vuonna 2006, että se suuntaa YK:n suosituksen mukaisen 0,7% osuuden oman toimintataloutensa budjetista kehitysyhteistyöhön. Tavoitteessa on pysytty vuodesta 2008 lähtien. Myös Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) ohjaa 0,7% toimintataloutensa budjetista kehitysyhteistyöhön. Toimintatalousbudjetista ohjattavan siivun ohella molempien ylioppilaskuntien opiskelijoiden on mahdollista ylioppilaskunnan vuosittaista jäsenmaksua maksaessaan lahjoittaa rahaa kulloinkin käynnissä olevaan kehitysyhteistyöhankkeeseen.

”Haluamme omalla toiminnallamme näyttää mallia muille isoille toimijoille, mutta myös ylioppilaskunnan jäsenille”, HYYn kehitysyhteistyövaliokunnan puheenjohtaja Sini Kuutamo selittää.

Tällä hetkellä HYYllä on käynnissä hanke Mosambikissa. Yhdessä paikallisen kansalaisjärjestön kanssa koordinoidun projektin tarkoitus on tukea tyttöjen ja vammaisten nuorten koulunkäyntiä ja ehkäistä koulupudokkuutta. Hanke on alkanut vuonna 2019 ja se kestää vuoden 2022 loppuun.

TYY taasen on käynnistänyt tänä vuonna yhdessä Käymäläseura Huussi ry:n kanssa hankkeen, jonka tarkoituksena on parantaa sanitaatiota Sambiassa. Yhtenä tavoitteena on valtavirtaistaa haavoittuvaisten ryhmien, kuten naisten ja vammaisten, huomioimista WASH-kysymyksissä.

”Projektia koordinoiva Käymäläseura Huussi ry:n edustaja on juuri matkustanut Sambiaan ensimmäistä kertaa uuden hankkeen käynnistymisen jälkeen”, TYYn kansainvälisten asioiden asiantuntija Satu Nurmi kertoo.

TYY ja HYY myös rohkaisevat opiskelijoita perehtymään tarkemmin kestävään kehitykseen. Opiskelijoiden on esimerkiksi mahdollista lähteä mukaan erilaisten valiokuntien ja siipien toimintaan matalalla kynnyksellä. TYYssä tällaisia mahdollisuuksia tarjoavat kehitysyhteistyösiipi ja ympäristösiipi, HYYssä toimivat kehitysyhteistyövaliokunta sekä ympäristövaliokunta.

”Siipien toiminta tarjoaa opiskelijoille loistavan mahdollisuuden edistää kestävää kehitystä ja oppia lisää aiheesta”, TYYn hallituksen kansainvälisyys- ja kehitysyhteistyövastaava Anna Ryzhova sanoo.

Molemmat ylioppilaskunnat pyrkivät lisäksi edistämään toimintaansa erilaisten linjapaperien, strategioiden ja työryhmien avulla, tapahtumia järjestämällä sekä ohjaamalla jäsenjärjestöjä kestävämpään suuntaan esimerkiksi toiminta-avustuksien keinoin. TYYllä on myös edustaja Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kehitysyhteistyöasiainneuvottelukunnassa (KENKKU). Kestävyys ei ole kuitenkaan vain ylioppilaskuntien hallitusten omaa agendaa, vaan opiskelijoilla on yhtä lailla tärkeä rooli muutoksen ajamisessa.

”Toiminta ei ole vain hierarkkista, ylhäältä alaspäin suuntautuvaa ohjeistamista. Opiskelijat ovat hyvin valveutuneita – he osaavat olettaa, että HYY ottaa kestävän kehityksen tavoitteet huomioon toiminnassaan”, HYYn kehitysyhteistyövaliokunnan tiedottaja Saara Pietikäinen huomauttaa.