UNDP:n raportti: Ihmiskunta on edelleen hyvin eriarvoinen, vaikuttavasta kehityksestä huolimatta

30 tammi 2014


Eriarvoisuuden pysyvä vähentäminen edellyttää siirtymistä entistä osallistavampiin kasvumalleihin, joita tuetaan uudelleenjakotoimilla sekä sosiaalisten normien muutoksilla, sanotaan YK:n kehitysohjelma UNDP:n pääjohtaja Helen Clarkin eilen julkaisemassa raportissa.

Rikkain prosentti maailman väestöstä omistaa noin 40 prosenttia maailman koko omaisuudesta, samalla kun maailman väestön köyhin puolisko omistaa vain prosentin maailman vauraudesta. Raportti Humanity Divided: Confronting Inequality in Developing Countries osoittaa, että mikäli eriarvoisuuteen ei puututa, se voi heikentää kehityksen ja sosiaalisen- sekä sisäisen rauhan perustuksia.

"Eriarvoisuuksien tasot ovat tänä päivänä epäoikeudenmukaisia​​ ja kuten tässä raportissa on osoitettu: ne haittaavat myös inhimillistä kehitystä," UNDP: n pääjohtaja Helen Clark sanoi. "Raportissa tarkastellaan eriarvoisuuden syitä ja seurauksia – asioita, jotka erottavat meitä toisistamme sekä maiden sisällä että välillä. Raportti väittää, että kasvavassa eriarvoisuudessa ei ole mitään ennalta arvattavaa."

Väkilukuun suhteutettuna tuloerot kasvoivat 11 prosenttia kehittyvissä maissa vuosien 1990 ja 2010 välillä. Kotitalouksien merkittävä enemmistö (yli 75 prosenttia väestöstä), elää näissä maissa tänään yhteiskunnissa, joissa tulot jakautuvat epätasaisemmin kuin 1990-luvulla.

Mutta korkea ja jatkuva eriarvoisuus ei rajoitu vain tuloeroihin.

Edistysaskelista ja äitiyskuolleisuuden yleisestä laskusta huolimatta maaseudun naisilla on kehityvissä maissa edelleen jopa kolme kertaa suurempi todennäköisyys kuolla synnytyksessä kuin kaupungeissa asuvilla naisilla. Naiset osallistuvat myös enemmän työelämään, mutta maailmanlaajuisesti vain 40 prosenttia naisista on palkkatyössä, maataloussektoria lukuunottamatta. Lisäksi naiset ovat edelleen aliedustettuina poliittisessa päätöksenteossa ja ansaitsevat huomattavasti vähemmän kuin miehet.

Todisteet kehittyvistä maista osoittavat, että köyhimmillä lapsilla oli joillakin alueille jopa kolme kertaa suurempi todennäköisyys kuolla ennen viidettä syntymäpäiväänsä kuin vauraimpaan väestönosaan syntyneillä lapsilla. Lapsikuolleisuus keskittyy yhä enemmän köyhimmille alueille maailman ja maiden sisällä. Sosiaalista suojelua on laajennettu, mutta vammaisilla on silti jopa viisi kertaa keskimääräistä suurempi todennäköisyys altistua katastrofaalisille terveysmenoille.

Korkea eriarvoisuus horjuttaa kehitystä hankaloittamalla taloudellista kehitystä, heikentämällä demokraattista elämää sekä uhkaamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Vaikka varallisuuden uudelleenjaolla on yhä merkittävä rooli eriarvoisuuden vähentämisessä, osallistavampaan kasvumalliin siirtymistä tarvitaan. Tarvitaan malli, joka nostaisi köyhimpien ja pienituloisten kotitalouksien tuloja keskimääräistä nopeammin vähentäen kestävästi eriarvoisuutta, mikä on avainasemassa vuoden 2015 jälkeistä kehitysagendaa ajatellen.

Kehittyvien ja nousevien maiden talouskasvu on tärkeää ensimmäisen vuosituhattavoitteen saavuttamisessa, joka pyrkii puolittamaan äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuuden vuoteen 2015 mennessä. Mutta korkeampi kansallinen tulotaso ja nopeampi talouskasvu ei aina merkitse pienempää eriarvoisuutta koulutuksen, terveydenhuollon sekä muiden ihmisten hyvinvointiin liittyvien alojen saralla.

Ihmiset vaativat sananvaltaa päätöksiin, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä YK:n johtamissa ennennäkemätömissä maailmanlaajuisissa keskusteluissa, joihin on osallistunut tällä hetkellä yli 2 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa. Ihmiset ovat tuohtuneita kasvavasta eriarvoisuudesta johtuvasta vääryydestä ja epävarmuuksista, joita esiintyy erityisesti köyhimpien, syrjäytyneiden ja marginalisoitujen keskuudessa.

Raportissa analysoidaan globaaleja suuntauksia eriarvoisuudessa ja kartoitetaan eriarvoisuuksien syitä ja laajuuksia, vaikutuksia, ja tapoja joilla niitä voitaisiin vähentää. Poliittisten päättäjien eriarvoisuutta koskevien näkemysten havainnollistamisen jälkeen raportti päättyy kattavaan toimenpiderunkoon, jossa listataan menettelytapoja eriarvoisuuden kohtaamiseen kehittyvissä maissa.

Lisätietoja & tiedustelut:

vincenzo.pugliese@undp.org, + 1 212 906 5296
almudena.fernandez@undp.org, + 1 646 781 4135
emanuele.sapienza@undp.org, +1 646 781 4133