YK tarjoaa työllistymismahdollisuuksia suomalaisille nuorille

30 syys 2013

YK:n kehitysohjelma UNDP esitteli työllistymismahdollisuuksia yhdessä Ulkoasiainministeriön ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO:n kanssa Aalto-yliopiston opiskelijoille keskiviikkona 25. syyskuuta 2013. Aalto Global Impactin kanssa yhteistyössä järjestetyssä tapahtumassa Otaniemessä kävi selväksi, että YK tarjoaa työnantajana monenlaisia uramahdollisuuksia Aallon opiskelijoille.

YK:n kehitysohjelma UNDP on YK:n maailmanlaajuinen kehitysyhteistyöverkosto, joka toimii 177 maassa ja alueella etsien paikallisia ratkaisuja globaaleihin ja kansallisiin haasteisiin yhteistyössä hallitusten ja kansalaisten kanssa elinolojen parantamiseksi kautta maailman. UNDP auttaa kumppaneitaan kehittämään ja jakamaan ratkaisuja vastaamaan erityisesti: 1) köyhyyden vähentämiseen; 2) demokraattiseen hallintoon; 3) kriisien ennaltaehkäisyyn ja jälleenrakentamiseen; sekä 4) energiaturvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun liittyviin haasteisiin. Lisäksi UNDP pyrkii kaikessa toiminnassaan edistämään naisten asemaa ja suojelemaan ihmisoikeuksia.

UNDP on myös yksi YK:n suurimmista työnantajista. UNDP:n esityksessä painotettiin, että organisaationa YK etsii jatkuvasti motivoituneita ja kansainvälisiä kestävän kehityksen asiantuntijoita insinööreistä lääkäreihin ja taloustieteilijöistä yhteiskuntatieteilijöihin.

”YK etsii työntekijöitä, jotka haluavat edistää kestävää inhimillistä kehitystä ja muuttaa maailmaa. YK:n edustamat arvot luovat perustan kaikelle toiminnallemme ja ovat ajankohtaisia myös tämän päivän globaalissa maailmassa,” UNDP:n apulaisasiantuntijaohjelma JPO:n koordinaatiosta vastaavan toimiston johtaja Lykke Andersen kertoi paikalla olleille.

YK:n apulaisasiantuntijaohjelma


Ulkoasiainministeriön ja UNDP:n sivuilla mainostettavien YK:n vakituisten virkojen lisäksi Suomi edistää suomalaisten nuorten asiantuntijoiden työllistymistä rahoittamalla YK:n apulaisasiantuntijaohjelmaa (Junior Professional Officer programme, JPO). Ohjelmaan voivat hakea kaikki ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, korkeintaan 32-vuotiaat suomalaiset.  Kielitaitovaatimusten lisäksi valinta edellyttää paikkaan sopivaa tutkintoa ja työkokemusta. Suomen lisäksi myös monet muut maat tukevat  ohjelmaa ja sen kautta työllistyneet apulaisasiantuntijat edustavat 10-13 prosenttia työvoimasta, YK-organisaatiosta riippuen.

JPO-ohjelma takaa oikean ja kilpailukykyisen viran kestävän kehityksen keskiössä. Apulaisasiantuntijat tekevät työsopimuksensa suoraan kulloinkin kyseessä olevan YK-organisaation kanssa. Toimi  kestää yleensä 2-3 vuotta ja sekä YK, että Ulkoasianministeriö tekevät paljon töitä, että koulutetut asiantuntijat pysyisivät YK-perheessämyös jatkossa. Valituksi tuleminen siis tarkoittaa mahdollisuutta rakentaa ammattitaitoa sekä etenemismahdollisuuksia.

Suomen Ulkoasiainministeriö rahoittaa YK:n apulaisasiantuntijaohjelmaa kehitysyhteistyön määrärahoista. Ulkoministeriö valitsee paikat Suomen kehityspoliittisen ohjelman ja YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Paikkoja on sekä pääkonttori- että maatason toimistoissa ympäri maailmaa.

Apulaisasiantuntijatehtävistä ilmoitetaan sekä Ulkoasiainministeriön, että CIMO:n verkkosivuilla sekä suurimmissa päivälehdissä. CIMO järjestää haun 4–6 kertaa vuodessa ja  jokaisessa haussa on noin 3–10 avointa paikkaa.  Seuraava hakukierros järjestetään lokakuussa 2013.

”Suomella on sopimukset yli 30 eri YK-organisaation kanssa. Tavoitteemme on lisätä suomalaisten asiantuntijoiden määrää ja pysyvyyttä YK-organisaatiossa. Lisäksi haluamme edistää suomalaisen tietotaidon leviämistä ja tietenkin kehitysyhteistyötä käytännössä henkilöresurssien kautta. Tälläkin hetkellä  meillä on 102 suomalaista YK:n apulaisasintuntijaa maailmalla,” Ulkoasianministeriön JPO-asioista vastaava virkamies Sirpa Heldán-Zambetakis kertoi.

Kiinasta tavoittettu UNDP:n maatoimiston poliitiikka-asiantuntijana työskentelevä Niina Mäki aloitti uransa YK:n apulaisasiantuntijana Pekingissä kaksi vuotta sitten.

”Kun otin paikan vastaan, en ollut koskaan käynyt Kiinassa mutta työnkuvaus oli niin mielenkiintoinen että en olisi voinut kieltäytyä. Olen päässyt tekemään asioita, jotka kiinnostavat minua eniten, kuten työskentelemään yksityissektorin toimijoiden kanssa sekä kehittämään South-South yhteistyötä. Nousevan talouden parissa työskenteleminen on ollut erittäin mielenkiintoista ja seuraavaksi pääsen kehittämään osaamistani edelleen UNDP:n päämajassa New Yorkissa,” Niina Mäki kertoi toimenkuvastaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan Skypen välityksellä.

Ura YK:n parissa vaatii kuitenkin myös paljon työtä ja erikoisosaamistakin:
”Työskentelyyn YK:ssa tulee suhtautua kuin työskentelyyn missä tahansa yrityksessä. ’You got to bring your A-game’,” Niina Mäki totesi ja korosti verkostoitumisen merkitystä.

Ulkoasiainministeriö rahoittaa vuosittain suomalaisia asiantuntijoita myös YK:n vapaaehtoisohjelmaan (UNV). Hakijalta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa ja vähintään kahden vuoden työkokemusta alalta. Alaikäraja on 25 vuotta, yläikärajaa ei ole. Avoimista Suomen rahoittamista YK:n vapaaehtoistehtävistä ilmoitetaan Ulkoasiainministeriön verkkosivuilla.

Kansainvälisiä harjoittelumahdollisuuksia


Harjoittelu ulkomailla on ainutlaatuinen tapa hankkia oman alan kansainvälistä työkokemusta, kartuttaa ammatillista kielitaitoa ja tutustua uuteen kulttuuriin. Harjoittelun tarkoitus on tukea opintoja ja lisätä ammattitaitoa. YK:ssa harjoittelupaikkojen haku on hajautettua ja paikkaa voi hakea esimerkiksi lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen CV:n kera suoraan kyseiselle YK-organisaatiolle. YK-järjestöt myös mainostavat harjoittelupaikkoja nettisivuillaan.

YK:n kehitysohjelma UNDP tarjoaa harjoittelumahdollisuuksia niin päämajassaan New Yorkissa kuin alue-ja maatoimistoissaankin. Edellytyksenä harjoittelupaikan saannille on, että hakijan täytyy olla kirjoilla yliopistossa (maisteri tai jatko-opiskelija) ja palata opiskelujen pariin harjoittelujakson jälkeen. Harjoittelujakson kesto vaihtelee ja tehtävät voivat olla sekä osa-aikaisia että täyspäiväisiä. YK ei maksa harjoittelijoille palkkaa, mutta opiskelijan on mahdollista hakea harjoittelulleen tukea esimerkiksi oppilaitokseltaan. EU:n kansalaisilla on mahdollisuus myös Erasmus-harjoitteluapurahaan, mikäli itse hankittu harjoittelupaikka sijaitsee toisessa EU-maassa.

Harjoittelupaikkaa voi hakea myös CIMO:n kautta. Kansainvälistä harjoittelua suunnitellessa kannattaakin olla yhteydessä oman oppilaitoksen kansainvälisiin palveluihin sekä ura-ja rekrytointipalvelujen henkilökuntaan että CIMO:on. CIMO koordinoi esimerkiksi tekniikan alan opiskelijoille suunnattua IAESTE-ohjelmaa.

CIMO:n kautta UNDP:n Latinalaisen Amerikan aluetoimistossa harjoittelijana työskennellyt Pauliina Paananen totesi YK:n olevan toisinaan hyvin vaativa työnantaja, mutta kertoi kokemuksen opettaneen hänelle paljon muun muassa erilaisten ihmisten kanssa työskentelemisestä.

”Harjoitteluni antoi mahdollisuuden työskennellä todella kansainvälisessä tiimissä, sillä kollegani olivat eri puolilta maailmaa. Harjoittelu Latinalaisessa Amerikassa auttoi myös kielitaidon kehittämisessä ja espanjan kielen taidon lisäksi työni vaati erityisesti projektijohtamiseen ja ryhmätyöhön liittyviä taitoja,” Pauliina kertoi.