Köyhyys vähenee Vietnamissa

fishing
KUVA: UNDP Vietnam

 

 

Vietnamista voi hyvällä syyllä puhua kehityksen menestystarinana, sillä maa puolitti äärimmäisen köyhyyden jo vuonna 2002. Muidenkin YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen on mahdollista tai peräti todennäköistä, vaikka esimerkiksi köyhyyden vähenemistahti on hidastunut 2000-luvulla.

 

Menestystarinaksi Vietnamin tekevät lähtökohdat, joista se on ponnistanut. Maassa käytiin yhtäjaksoisesti 30 vuoden ajan veristä sissisotaa aina vuoteen 1975 asti. Vietnamin muusta maailmasta eristäytynyttä asemaa sotien jälkeen voisi verrata lähinnä nykyisen Pohjois-Korean sulkeutuneisuuteen.

 

Lähtölaukaus Vietnamin kehitykselle oli vuonna 1986 aloitettu reformiprosessi, jossa maan kommunistista suunnitelmataloutta uudistettiin. Toden teolla edistystä köyhyyden vähentämisessä alkoi tapahtua vasta 1990-luvulla. Aliravitsemuksesta kärsi uudistusjakson alkaessa yli puolet vietnamilaisista, nykyisin kolmasosa. Samalla odotettavissa oleva elinikä on kohonnut kuudella vuodella, lapsikuolleisuus puolittunut ja puhtaan veden saanti parantunut.

 

Vietnamin nopea nousu hakee vertaistaan

 

Kehitys ei alkanut välittömästi miljoonien vietnamilaisten hengen vieneen ja maan infrastruktuurin tuhonneen sodan jälkeen. Kommunistinen Vietnam oli vielä pitkään yksi maailman eristäytyneimmistä valtioista, jossa kehitysyhteistyötoimijoitakin oli vain vähän. Suomi on toiminut Vietnamissa 1970-luvun puolivälistä saakka, eli pidempään kuin missään muussa Aasian maassa. Mittavien kehityssaavutusten pohja luotiin jo ennen uudistusten aloittamista.

 

Yksi tärkeimmistä taustatekijöistä oli kommunistisessa yhteiskuntajärjestelmässä korkealle arvostettu koulutus, joka antoi paitsi tietoa myös käytännönläheisiä taitoja. Aikuisten lukutaito oli valmiiksi varsin korkealla, mikä edesauttoi esimerkiksi uuden maanviljelyteknologian nopeaa leviämistä. Toinen laajapohjaista kasvua edesauttanut tekijä oli verrattain tasa-arvoinen yhteiskunta. Monissa muissa Aasian maissa maaseudun asukkaista maattomia on edelleenkin viidesosa, Vietnamissa heitä oli maatalousuudistuksen jälkeen vain kaksi prosenttia. Kaikkein köyhimmilläkin oli maata, jolla viljellä riisiä.

 

”Made in Vietnam” –tuotteet valtaavat alaa

 

Poliittisista uudistuksista keskeisin oli maareformi, joka paloitteli valtion suurtilat ja siirsi pellot viljelijöiden käyttöön maankäyttöoikeustodistuksilla. Maataloustuotanto lähti kasvuun, kun esimerkiksi lannoitteiden tuonti ulkomailta helpottui, hintasäännöstely purettiin ja vientisääntöjä höllennettiin. Vietnamista, joka vielä 1980-luvun puolivälissä kärsi vakavasta ruokapulasta ja joutui tuomaan ulkomailta riisiä, on tullut maailman toiseksi suurin riisinviejä Thaimaan jälkeen.

 

Kun riisin hinta nousi säännöstelyn purkamisen seurauksena, suurin osa ihmisistä hyötyi siitä. Jos maaomistusolot olisi järjestetty toisella tavalla, olisi hinnan nousulla ollut päinvastaiset vaikutukset. Vientituloista hyötyvät nyt miljoonat pienviljelijät. Vietnam teollistui määrätietoisesti ja sen ulkomaankauppa kasvoi erittäin voimakkaasti, kun maailmanmarkkinoille alkoi ilmestyä ”Made in Vietnam” –merkinnällä varustettuja kenkiä, vaatteita, huonekaluja ja elintarvikkeita.

 

Tieto- ja viestintäteknologiasta on pitkään povattu Vietnamin seuraavaa menestystarinaa. Vietnamin päästyä positiiviselle uralle on kasvusta tullut itseään ruokkiva kierre. Maa on yksi eniten kehitysapua vastaanottavista valtioista maailmassa, koska avunantajat ovat halunneet olla mukana siellä, missä rahoilla on saatu selviä tuloksia aikaiseksi.

 

Vietnamiin on kasvamassa määrin virrannut myös ulkomaisia sijoituksia. Vaikka kehityskäyrät ovatkin nousujohteisia, erot ihmisryhmien ja alueiden välillä kasvavat Vietnamissakin nopeasti.

 

Hyvinvoinnin tasaisempi jakautuminen edellyttää hallinnon rakenteiden jatkuvaa kehittämistä demokraattisempaan ja läpinäkyvämpään suuntaan, missä UNDP:n tuella on tärkeä rooli.